Ahdistuskohtaus

Miten kaikki saa niin kaunista teksiä aikaa? Nyt on pakko hieman valittaa tänne blogin puolelle asti.
Tuntuu että olen kadottanut kokonaan kyvyn tuottaa ymmärrettävää tekstiä. En osaa esittää asioita kauniisti. Tekstistä ei tule selkeää. Olen selannut vanohja tekstejä ja osasta jopa ihan tykkäänkin, muiden blogeissa kaikki on niin selkeästi kirjoitettu ja kaikilla on joku hieno suunta koirien kanssa. On selkeät tavoitteet ja kuviot. Jos ei ole niin ne järjestetään.

Siitä tullaankin seuraavaan ongelmaan. Mitä sitä järjestäis. On näillä "lainakoirillakin" treenaus mukavaa ja Doriksen kanssakin päästiin juuri ryhmään ja jäsenhakemus EKK:lle laitettu vetämään. Mutta haluaisin jotain enemän, jotain mitä oikeasti puuhata, jotain mikä motivoisi, jotain suureellisempaa ja haasteellisempaa. Agilityä nyt Doriksen kanssa ei voi harrastaa, se kiehtoisi suuresti, mutta jotain "vaativampaa". Rallyssä kuitenkin väitän osaavani edes kohtalaisesti ohjata koiraa ja suurinpiirtein tiedän kaikki alo luokan liikkeet ja osaan koiran ohjata niille, nou hätä sikäli. Mutta jotain uutta. Jälki motivoisi kamalasti, mutta lumi pilaa sen, ketun Suomen talvi. Okeih, olen sanut partasuiden kasvattajalta trimmausvinkkejä ja trimmannut molemmat koirat itse. Tuija kävi siistimässä Diegon tänään Turun KV:ta varten, siitä todisteena pati tuntia videomateriaali. Yritän saada sitä sekä kuvamateriaalia blogin puolelle mahd. pian.

Doris pitäisi kuitenkin itse vielä siistiä, katsotaan mitä siitä tulee kun se on ihan eri mallinen koira kuin Diego. Perusteet kuitenkin on kuultu ja nyt on hyvä lähteä jalostamaan tätä. Päässä vain pyörii miljoona "varo tätä kohtaa" Ja "varo että et sössi tätä hommaa" -lausetta. En tiedä mikä siinä on että näin vaan käy. Olisi helpompaa ajatella että hännän alueen sekä korvat osaan varmasti siistiä, ne on niin helpot hahmottaa ja jalkojen siistimisiin sain miljoona uutta vinkkiä joiden avulla varmasti onnistun, mutta ei. En vain saa pähäni sitä ajatusta että joskus oppisin tekemään noistä koirista kauniita ja linkajakkaita riiseneitä. On siitä kyllä kauan haaveiltukin, ehkä joku kerta vielä onnistun :D Voi Doris raukkaa, joutuu koekaniiniksi. Noh onneksi se on helppo kaniini, se rakastaa pöydällä oloa ja "kauneudenhoitoa" kynsien leikkuusta hierontaan ja suihkuista nypintään. Olen tainnut joskus mainitakin että meillä kynsienleikkuun ainoa ongelma on se että kumpi koirista saa olla ensimäisenä vuorossa.

Tämän avautumisen siivin on hyvä lähteä nukkumaan ja toivomaan parempaa viikkoa ja sitä että uusi vuosi luvatustu toisi jo ne uudet tuulet mukanaan ja muuttaisi laivamme kurssia tramaattisesti.

Bloggerlaatu </3, klikatkaa isommaksi niin näette paremmin