Sivut

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Ilona a.k.a Ällö Sahaajankadulla.



Ilona on pieni australianpaimenkoiraralapsonen, hurmaava tyttö, kiltti, vauhdikas, hurmaava, pieni, nopea, äkkipikainen ja kokonaisuudessaan niin rakastettava. Ilona on Onnin "pikkusisko", Coda poikasen siskopuoli. Onni ja Ilona ovat siis hoitokoiriani. Parivaljakko asustaa "Huvikummussa" ja mä olen lähinnä toiminut handlerina, tai opettanut Ilonaa seisomaan. Muitakin perusjuttuja ollaan siinä ohessa treenailtu ohimennen. Onni on hyvin, hyvin, hyvin mustasukkainen pikkuneidin tulosta ja huomiosta, mutta hyvin ollaan pärjätty. Ilona on aikamoinen energiapommi ja sähikäinen liikkeissään. Vappupäivänä päätettiin kuitenkin suunnata Sahaajankadulle mätsäriin. Ilmoitin Ilonan pentuihin, tuomarina toimi Jorma Lahti (Kennel Millakes). Kehän ulkopuolella treenatessa meni oiekin hyvin ja kehässäkin liikkumiset ja seisotukset meivät oikein mallikkaasti, mutta tuomarin kopelointi oli hieman jännää. Ilona kävi kyllä pusuttelmassa tuomaria ja olisi kiivennyt syliinkin jos olisi päästetty, vaikka toisaalta tuomari jännittikin kamalasti.




Liikkeissä kutienkin kun nauhakehissä liikuttiin Ilona pääsi loistamaan. Ilona lähti edelle, ravasi niin kauniisti ja oikein innostui esiintymisestä. Ilonasta muutenkin tuntuu upeaa tehdä mitä vain yhdessä, mutta kun se tajuaa jonkin asian, se oikein herää ja puhkeaa kukaan. Kovin pitkään se ei jaksa vielä seistä paikallaan, mutta ei sitä voi vaatiakaan pennulta. Ikää ilonalla on 7kk ja rapiat päälle. Pikkuhiljaa panostellaan tuohon kestavyyteen ja opetellaan lisää. Ilonan kanssa suunnataan 6.5 Lahteen pentunäyttelyyn ja kesäkuun puolessä välissä Aptus Showhon. 26.5 on myös ilona kehäilemässä, mutta sinne en itse pääse neitiä kuskaamaan.

Coda ja Parvo olivat mukana reissussa ja heillekin punainen nauha. Hyvin heilläkin meni, pientä treeniä vielä tarvitaan. Mutta Parvo pääsi jännityksensä yli ja eksyi kehään :) Loppuun vielä kuvaa sisärpuolista. Kaveruksilla on sama isä.






^ Kaverikuvat on ottanut Parvo kun mä käskytin koiria.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Giegosta katosi puolet

Diegolla oli kauneusvikkoo tuossa viimeviikolla. Diegon mielestä trimaus on naisten hommaa, kynsien leikkaus on naisten hommaa ja tälläisen urhean ja komena uroon ei pitäisi moista kokea, onhan hän komea jo tapauksessa. Ainahan meidän Diego on komea mutta.. Diegon on kyllä huomattu nauttivan tästä uudestä kevyemmästä lookista, vieressä nukkuminen on Diegosta erikivaa nyt kun ei tule muutaman minuutin jälkeen kuuma, pitäisi vielä kertoa läheisyydenkaipuiselle miehelle että hän aika tehokkaasti levittää ymärilleen liikaa lämpöä..
Ette usko ehkä mutta Diegon eturinta todellakin on kolmion mallinen. Aikaisemmin että se on ollut jonkin moinen sekamelska karvaa, nyt siinä on kolmio! Se voisi olla lyhyempi, mutta ompahan sitten seuraavassa siistimisessä karvaa mitä muotoilla. Oon aika ylpee, kyllä musta vielä trimmaaja saadaan, vai ootteko te erimieltä? Kyllähän tää blondi vielä vähän ntreeniä tarvitsee, mutta hyvä alku tämä on. Doriskin pitäis vähän siistiä ja naapurin Manukin :) 
ENNEN:




JÄLKEEN:









keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Opetellaan olemaan askeleita ..

"Ohjaaja astuu kyltin jälkeen askeleen oikealle etuviistoon koiran seuratessa liikettä. Koirakko jatkaa kyltiltä suoraan eteenpäin."

Tässä on yksi mun lemppariliikeistä Doriksen kanssa. Ei tämä vielä siinä kunnossa ole kuin haluaisin, mutta hyvällä mallilla kuitenkin. Tiinan tiukassa natkuttaessa tästä saatiin sellaiset ohjeet että tässä kohtaa koiran todellakin pitäisi ottaa sivuaskelia ja "liikkua sivuttain" jotta se näyttää normaalilta seuraamiselta samalla kun otan askeleen oikealle. Ja helpointahan tämä on opettaa niin että opetetaan koiran menemään takapuoli edellä. Ja minähän menin opettamaan.

Doriksen kanssa treenatessa on niin kätevää kun on tuo naksu. En ole järjettömän syvällisesti syventynyt naksutinkoulutukseen, käytän sitä enemänkin kuolutuksen apuvälineenä. Doris on täysin ehdollistunut naksuun, heti kun ei toimi se alkaa tarjota jotain omaa ja lyö helpostikin yli sen mitä pitää tehdä. Näky tuossa videollakin kuinka se lähtee menemään liikaa peräpää edellä. Treenatessa naksun lisäksi käytin Tiinan vinkistä katsetta "paineen" aiheuttamiseksi. Tiinalla oli siihen oikein termikin, en mene vannomaan etteikö se olisi ihan positiivinen paine, mutta pikainen googlaus ei antanut mitään kivoja tuloksia. Ideana kuitenkin sama mikä toimii ihmistenkin maailmassa, jos minä tuijottaisin sinun kenkiäsi alkaisit miettiä mikä niissä on vikana ja mitä mä ajattelen niistä. Doriksellä tämä toimi loistavasti. Käänsin vain katseeni peräpäähän ja se alkoi kääntyä. Ensin väärään suuntaan, kun se ei aiheuttanut naksua, kääntyi se takapää toiseen suuntaan ja naks. Joskus luulin että tiedän paljon, mutta Doris on kyllä opettanut mulle jurjasti asioita, sen kanssa kun kaikki ei ole aina niin helppoa, vaikka se fiksu koira onkin todellä hyvllä työmoottorilla varustettuna.

 Kun me treenataan "kotona" niin se näytää aika usein epämääräiseltä pyörimiseltä. Hyvin harovin jaksan tehdä meille mitään ratoja jotenka lähinnä vaan hiotaan kontaktia sekä erilaisia pyörimisiä. Jos jokin asia on "työn alla" kuten tämä askellus nyt vaikka, sitä kyllä sitten hiotaan selkeästi omana liikkeenään, mutta muuten tarkoitukseni tuolla epämääräisellä pyörimisellä on se että Doris jättää tuon edistämisen. Sillä on tapana lukea mua liiahn hyvin. En tiedä mitä teen, jotain samoja liikkeitä tai jotain mun olemuksessa on samaa että se alkaa kotona suunnitelluilla radoilla edistää. Tehdään kyllä paljon liikkeitä putkeen ja pitkilläkin palkkausväleillä mutta ei suunnitellusti. Loppuun vielä videonpätkää tämän päivän treenistä.

SE hohukutus...

Rally-toko on ihana harrastus ja sopii kyllä meillä, mutta kun..
Rallyssä on muutama liike jotka tuottaa päänvaivaa, en sanoisi että ne ovat ylitsepääsemättömiä ongelmia, mutta  aiheuttaa kuitenkin päänvaivaa ohjaajalle. Ensimäinen paha on liike houkutus. Liike jossa on kaksi merkkiä eli ylenssä niitä oransseja törppöjä sekä sitten kaksi "houkutusta". Niille ei ole määrätty sen tarkemmin mitä ne ovat, puhutaan vain houkutuksista jotak käytännössä ovat aina koiran herkkuja tai koiran leluja tai molempia. Ja Doriksen kanssa ongelma on ne lelut. Varsinkin jokin ihana karvainen lelu tai jokin jonka se jostain syystä tietää vinkuvan. Yritin etsiä videonpätkiä siitä kuinka houkutus ei oikein toimi, mutta  eihän me mitään sellaisia löydetty vaan sellainen jossa se toimii Dorikseksi erittäin hyvin. Mutta voitte vain kuvitella kuinka pistää omat hermot koetukselle kun koira karkaa toiselta puolelta kenttää houkutuslelun luokse vaikka näytti jo siltä että ei enää vilkuile kyltille. Huumoria saa etsiä itsestään hetkisen kun se tuo vielä lelun sinulle iloisena "näinhän sä tän mulle opetit"-ilmeellä varustettuna

Toinen liike joka aiheuttaa päänvaivaa on "istu, seiso, kierrä koiran ympäri."-kyltti. Sekin toimii videolla  hyvin. Liikettä ei siis vielä ole harjoiteltu ilman kättä edessä koska Doriksen mielestä se ei osaa nousta istumisesta seisomaan ilman että peruttaa vähintääkin metrin. Kuitenkin peruuttaminen aiheuttaa päänvaivaa, en vielä tiedä mitä minä teen väärin koska koira lähtee peruuttamaan. Se kuitenkin osaa hyvin käskyt istu, seiso, maahan ja peruuta, niiden ei kai pitäisi mennä sekaisin, mutta joku päähänpinttymä tuokka nyt asiasta on. Täytyy videokuvata lisää treenejä jotta nään mitä teen väärin. Rallyn myötä olen oppinut arvostamaan hyvinkin paljon videokuvauksen hyödyntämistä omien mokien vähentämisensuhteen.

Loppuvideolta löytyy vielä radan alulta pätkä missä Doris toimii oikein kivasti. Näillä pähkäilyillä tälläkertaa ja jatketaan treenejä kovaa vauhtie. Tiinan koulutukset ovat tältä haavaa loppu, mutta jatketaan omatoimitreenauksella vielä ainakin kevät katsellaan sitten jatkoa.


tiistai 10. huhtikuuta 2012

AD BH Gigabit Krupp Diamond

Diego ja äiti kävivät BH-kokeessa 25.3.2012 ja tässä siitä tulos videolla:





"Puhu mitä puhut mut ,juoksemista älä lopeta. (Vaikka suunta puuttuu.)
Sano mitä sanot,ei historia meitä opeta.(Tuskin reitti muuttuu.)"

Eli vaikkakin Doriksen BH ei mennytkään aikoinaan ihan putkeen oli tämä koe onnistuneesti läpi! (:

perjantai 16. maaliskuuta 2012

"Kummipoika" esittelyssä





© Vilja
© Vilja

Kaunista! © Vilja
Pentuhehkutusta! <3
Parvolle saapui elämää ihastuttamaan pieni australianpaimenkoira. Pieni pentu nimeltään Coda (Wildjane's Rudolph Rednose). Pörröinen, miesviiveen omaava, ihan kaheli kaistapäinen hurjapää. Mun oma pikkuinen mieheni. Kyllä vaan pieni auspai vaan tietää keneltä saa parhaat namit ja ällöimmät lässytykset. Oltiin tuossa eräänä kauniina kevätpäivänä, oih kyllä se on kevät <3, ulkoiluttamassa Diegoa ja Codaa vähän pellolla ja lopulta meillä hengaamassa. Kyllä tuo karvakaveri vaan kerää huomion itselleen.


torstai 8. maaliskuuta 2012

Pinja ja Diego kisailee.


Keskittyy keskittyyy

Anteeksi tämä blogihiljaisuus. Ensin oli hiihtoloma. Sen vietin kamalan ihanien pikkusiten kanssa rippileirillä isostelemssa ja sitten siitä palautuminen veikin oman aikansa. Nyt ollaan taas päästy kiinni normaaliin elämään ja  jatketaan tätä blogailua taas. Toivottavasti teillä muilakin oli kiva loma, tai edes siedettävät viimeviikot. 

Espoon koirakeskuksella järjestettiin epävirallinen jh-kisa 17.2.2012, olin laiska enkä jaksanut lähteä hakemaan Pinjan kanssa Pinjalle koiraa lähes toiselta puolelta pk-seutua. Pinja kisasikin siis Diegolla, mutta hyvin heillä meni. Pinja, omien sanojensakin mukaan oli unohtanut paljon siitä mitä osasi aikaisemmin. Kehään pari kuitenkinn päätyi ja vieläpä tuloksin JH5, hienoa. Vaihtokoirana oli keskikokoinen snautseri ja sen kanssa selviytymisestä olin eri mieltä tuomarin kanssa, mielestäni Pinja suoriutui siitä ihan hyvin. Voi toki olla että mielipiteeni on puolueellinenkin. Diego pääsi pyörähtämään myös vanhempien kehässä. Katariinalla oli koiravaje ja Diego pääsi täyttämään tätä paikkaa. Hyvin parilla meni, mutta parantamisen varaakin löytyi asteen verran sillä ilman sijoitusta tällä kertaa.


Tulihan se hymy sieltä neidiltäkin :)

Katariina ja Diego
Ihanaa jokatapauksessa että tälläisiä kilpailuja järjestetään, tekee hyvää nuorille harjoitella kisatilannetta lepposammissa merkeissä. Samanlaisia kisoja on kys. paikassa useampikin tänä keväänä. Itse vieroksun ajatusta siitä että joka kerralla on sama tuomari, tuomarin vaihdos tekisi varmasti myös junnuille hyvää.