Suunnitellako vaiko eikö?

Olen miettinyt lähiaikoina kuinka paljon minun pitäisi suunnitella meidän rally harrastusta. Haluammeko kisata lajissa? Koska sen toteutus olisi realistista? Jos haluamme, mennäänkö meille tutulla tyylillä "extepore" ja "oho/hups/ vai suunnitellaako treenaus niin että tähtäämme kisoihin ja hiomme kaiken just eikä melkein kohdalleen? Kun vertaa meidän harrastustamme, tai lähinnä minun tyyliäni hoitaa asioita äitiini niin äitini paljon pikkutarkempi treeniensä suunnittelussa. Muutenkin meillä kyllä on hyvin erilainen tyyli koirien suhteen. Mä olen aina ajatellut että kyllä mä osaan suunnitella asioita päässäni ihan tarpeeksi ja joo, osaanhan minä kunnes pitää miettiä että mikä kerta Doris käyttäytyi ihan urposti ja mikä kerta se oli kiltisti, mitkä asiat se jo osaa ja mitkä, mitä on treenattuu liikaa ja mitä liian vähän. Mihin kohtiin pitäisi enemän kiinnittää huomiota ja mihin vähemän. Ennenkaikkea se mitä minun pitäisi tehdä toisin?

Doriksen kanssa toimii parhaiten kun se saa käyttää päätään ja se on "kokoajan käskyn alla". Se oppii myös vartalo-ohjauksen, mutta ainakin tähän mennessä ne asiat jotka ohjaan vartalolla ovat enemän summittaisia ja Doris ei työskentele vartalo-ohjauksella yhtä tarkasti ja tiiviisti kuin käskyillä. Sen takia esimerkiksi rallyn liikkeet "Koira eteen, oikealta sivulle"  ja "Koira eteen, oikealta sivulle, istu" toimivat molemmat eri käskyjen sarjoilla. Ensimäisessä ohjaan yhden liikkeen aikana Dorista kahdella, seuraavassa taas neljällä käskyllä. Tavaillaan jokainen pienikin liike on jaettu omalle käskylleen. On käsky sille että Doris tulee eteen istumaan, se kietää takaani, se kiertää takaani ja tulee istumaan ja sitten vielä se kun lähdetään uudestaan liikkeelle. Se että rustaan treeneistä blogiin näin aktiivisesti jotain kuin tällä hetkellä kirjoitan on hyvinkin erityislaatuista minulle. Mutta silti, voiko hyviä tuloksia saavuttaa vaikkei suunnittelisi niin tarkkaan? Onko hyvä suunnittelu kaiken perusta? Vai voiko treenejä suunnitella mutu-tuntumalla? Tai olla suunnittelematta ollenkaan? Suunnitella vain sen verran että tietää hallitsevansa kaikki kyltit?

Toinen asia mikä viime treeneissä jäi mietityttämään oli Doriksen vire. Oon aina kokenut että Doriksen vire tekemiseen on helppo nostaa. Se innostuu pienin teoin tekemisestä kamalasti, sillä on hurjan suuri työmotivaatio/moottori. Mutta entäs sitten kun kaveri lämpene liikaa? Tiedän että mun pitäisi kyetä joka tilanteessa säilyttämään malttini, olemaan johdonmukainen ja järkevä. Sen onnistumisesta en mene aina takuuseen, koen kuitenkin että kun tiedän miten pitäisi toimia on se jo hyvä alku. Viimeaikoina ollaan tasapainoiltu namien kanssa, mitkä on liian hyviä ja mitkä liian huonoja. Tällä hetkellä käytössä oleva tonnikalatahana on siinä rajalla että onko se liian hyvä vai juuri niin hyvä, toivon että se selviää tässä piakkoin, ei sitä ole käytetty kuin muutamalla treenikerralla vasta. Kotitreeneissä en juurikaan sitä käytä sen takia että se olisi herkkuna juuri niihin Dorikselle hankaliin tilanteisiin joissa on muita koiria ja minä en kykene olemaan niin fiksu ja keksittynyt kuin kotona. Katsellaan kuitenkin miten tämä edistyy, hyviä vinkkejä otetaan vastaan.

Tämän viikon treenit olivat taas vähän niin ja näin että oliko ne ihan surkeat vai todella surkeat. Treenattiin vain se 40min kunnes kaveri pääsi jäähtymään autoon.

Tiinan tiukassa valvonnassa ©Tarja J.

ps. pahoittelen kuvien huonoa laatua.