Mä oon aina ollut huono tekemään käsilläni minkään sortin käsitöitä tai puutöitä tai väkertämään ylipäätään yhtään mitään. Koirien kanssa touhuillessa sitä kuitenkin pienenä pantaholistina on haaveillut siitä että osaisi itse tehdä koirille jotain kätevää. Ja sit se ajatus pikkuhiljaa läheni toteutusta ja tavaroita pantaa varten alkoi kertyä. D-lenkkejä., nylon-nauhaa, koristenauhaa, Fleeceä, kankaanpaloja ja kaikkea muuta mukavaa. Ja yks ilta ei auttanut kuin käydä töihin. Samaisena päivänä hankittu koristenauha pääsi käyttöön ja jalki oli tämän näköistä:
Panta on kokoa ”Diego” ja oon yllättävän tyytyväinen pantaan. Se ei ole siistein mahdollinen eikä välttämättä kestä kamalan tarkkaa tutkimista sillä ompelujälki ei ole kauneinta mahdollista koska jouduin tapeelemaan ompelukonene kanssa. Diegon käytössä ainakin on kauheen hyvä ollut tähän asti ja oon tykännyt.
Koska on kaksi koiraa täytyy tehdä kaksi pantaa, tottakai. Ja koska olin saanut esimmäisen kasaan niin pakko se oli tämäkin saada. Hieman eri taktiikalla tehty panta, mutta tyttömäinen ja kuningatar meiningillä, unohtamatta sitä että noi riisenit on tollasia vauhtiepeppuja, niiden pannat täytyy olla sen mukaisia.
Eikä kahta ilman kolmatta. Heijastinpanta Dorikselle oli myös pakko kokeilla tehdä. Olisihan se voinut heijastavampi olla, mutta jos sen yhdistää heijastinliiviin niin eiköhän meidätkin bongata ulkoilemasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti